TS: SDP ei halua luopua saatavuusharkinnasta

03.11.2018

Rinteen mukaan Suomi tarvitsee lisää työvoimaa myös ulkomailta. Työvoiman tuloa ja saantia pitää kuitenkin joustavoittaa byrokratian purulla, ei saatavuusharkinnan poistolla.

Turun Sanomat 3.11.2018: Myös tulevan hallituksen voi olla vaikea löytää yksimielisyyttä saatavuusharkinnasta - Sdp ei halua luopua siitä

Sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne ei halua luopua työvoiman tarveharkinnasta. Rinne ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman (taustalla) tapasivat kansaa puolueensa kesäkokouksessa Forssassa elokuussa.


Työvoiman saatavuusharkinta on käytössä myös seuraavalla hallituskaudella, jos gallupkärki sdp on mukana kokoonpanossa.

- Emme ole valmiita sitä poistamaan, sanoo sdp:n puheenjohtaja Antti Rinne Lännen Medialle.

Rinteen mukaan saatavuusharkinta on tarpeen säilyttää työkalupakissa, koska sen avulla voidaan varmistaa, että suomalainen osaava työvoima saa työpaikkoja suhdanteiden muuttuessa.

Saatavuusharkinnassa arvioidaan, olisiko avoinna olevaan työpaikkaan mahdollista kohtuullisessa ajassa saada työvoimaa Suomesta tai muualta Euroopan talousalueelta. Vasta sen jälkeen tehdään päätös, saako tämän alueen ulkopuolelta tuleva työntekijä oleskeluluvan.

Rinteen mukaan Suomi tarvitsee lisää työvoimaa myös ulkomailta. Työvoiman tuloa ja saantia pitää kuitenkin joustavoittaa byrokratian purulla, ei saatavuusharkinnan poistolla.

- Työvoima pääsee tulemaan Suomeen tarveharkintajärjestelmän puitteissa kohtalaisen helposti. Ongelma on se, että työlupakäsittelyssä on liian vähän voimavaroja ja se prosessi on hemmetin byrokraattinen.

- Kun yritys tarvitsisi työntekijää muutaman viikon tai kuukauden varoajalla, työluvan saanti kestää pahimmillaan vuoden verran, Rinne jatkaa.

Maahanmuuttovirasto Migrin mukaan työperäisen oleskeluluvan käsittely kestää nyt keskimäärin 176 päivää (LM 1.11).

Rinne muistuttaa, että saatavuusharkinnan vuonna 2008 poistaneessa Ruotsissa pohditaan sen palauttamista. Suomessa ay-liike on tuonut esille, kuinka muutos on tuonut mukanaan länsinaapuriin rikollisuutta ja työlupien kaupittelua. Lisäksi ulkomaisia työntekijöitä sanotaan tulleen matalapalkka-aloille, joissa on jo valmiiksi työvoiman ylitarjontaa.

Sosiaalidemokraatit eivät ole olleet asiassa täysin yhtenäisiä. Kansanedustaja Tytti Tuppurainen nostettiin viime vuonna esille saatavuusharkinnan poistoa vaatineen Anna Kontulan (vas.) lakialoitteen allekirjoittajana.

Valtaapitävässä Sipilän hallituksessa saatavuusharkinnan poisto on törmännyt sinisten vastustukseen.

Keskustalle ja kokoomukselle siitä luopuminen olisi sopinut.

Kyselyissä toiseksi suurimmaksi oppositiopuolueeksi yltänyt vihreät on myös saatavuusharkinnan poiston kannalla.

- Ihmisiä, joilla on halua tulla Suomeen töihin ja osaamisellaan tukea tätä yhteiskuntaa, ei kannata karkottaa kankeilla ja joustamattomilla käytännöillä, puoluesihteeri Lasse Miettinen linjaa.

Samoin kristillisdemokraattien enemmistö kannattaa saatavuusharkinnan purkua.

- Mutta hallitusti, jotta Ruotsin ongelmilta vältyttäisiin, puheenjohtaja Sari Essayah toteaa.

Vasemmistoliitto pitäisi saatavuusharkinnan voimassa, mutta poistaisi sen jo maassa olevilta, koska heidän kohdalla saatavuusharkinta saattaa altistaa pimeille työsuhteille ja hyväksikäytölle.

Perussuomalaiset vastustavat saatavuusharkinnan poistoa.

- Ei voi olla niin, että yritykset korjaavat maahanmuuton hyödyt ja veronmaksaja maksaa haitat esimerkiksi täydentämällä halpatyöläisten toimeentuloa tulonsiirroilla, puheenjohtaja Jussi Halla-aho perusteli puolueen tilaisuudessa viime viikolla.